Virolahden Pursiseura r.y.

                                                                                            SÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT

Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984,

muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen,

edelleen muutettu kevätkokouksessa 22.3.2019, PRH hyväksyntä ja astuvat voimaan 15.8.2019.

 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Virolahden Pursiseura ja kotipaikka on Virolahden kunta.

Yhdistyksen kieli on suomi.

Yhdistyksen tunnuksena on valtioneuvoston vahvistama lippu.

 

2. Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää vene- ja purjehdusurheilua, veneilijöiden yhteistoimintaa sekä jäsentensä venetuntemusta ja vesillä liikkumisen tietoja ja taitoja toimeenpanemalla kursseja, käytännön harjoituksia sekä järjestämällä kilpailuja.

Yhdistys voi omistaa tarkoitustaan varten kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää yleisötilaisuuksia, arpajaisia, keräyksiä, sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Yhdistys voi ylläpitää pääsääntöisesti jäsenilleen tarkoitettuja kiinteistöjä, polttoaineiden jakelua, satamapalveluja sekä veneiden ja laitteiden säilytys- ja kunnostusalueita.

Yhdistys, tai sen jaosto voi kuulua valtakunnalliseen veneilyä, purjehdusta tai muuta vesiurheilua edistävään lajiliittoon. Lajiliittoon liittymisestä tai erosta päättää yhdistyksen kokous.

 

3. Yhdistyksen jäsenet ja jäseneksi ottaminen

Yhdistyksen jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä henkilön kirjallisen hakemuksen perusteella.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat vuosijäsen, perhejäsen, nuorisojäsen ja kunniajäsen.

Vuosijäseneksi hyväksytään henkilö, joka on maksanut liittymismaksun ja vuosittain määrätyn yhdistyksen jäsenmaksun.

Perhejäseneksi voidaan hyväksyä vuosijäsenen taloudessa asuva yhdeksäntoista vuotta täyttänyt tai vanhempi perheenjäsen.

Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on iältään 18 vuotta tai nuorempi.

Perhejäseneltä ja nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua. 

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä vuosikokouksen päätöksellä kutsua yhdistyksen henkilöjäseniä, jotka ovat erittäin huomattavalla tavalla edistäneet yhdistyksen toimintaa.

Kannatusjäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat yhdistyksen toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsen ei maksa liittymismaksua.

 

4. Jäsenen eroaminen

Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa ja velvoitteensa yhdistykselle toimintavuoden loppuun asti.

 

5. Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa tai muitten yhdistyksen hänelle määräämien maksujen suorittamisen.

Hallitus voi erottaa jäsenen joka toimii yhdistyksen sääntöjen vastaisesti, esiintyy hyvien tapojen, liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Muista jäsenen erottamissyistä kuin maksujen laiminlyönnistä johtuen, on hallituksen ennen päätöstään järjestettävä kyseiselle jäsenelle tilaisuus tulla kuulluksi. Jäsenen erottamispäätöksestä on hallituksen oltava yksimielinen.

Erottamispäätös tulee voimaan heti. Se ei kuitenkaan vapauta erotettua jäsentä suorittamasta yhdistykselle erääntyneitä maksuja ja jo päätettyjä velvoitteita.

 

6. Jäsenmaksut

Hallitus valmistelee ja esittelee liittymis- ja jäsenmaksut syyskokoukselle.

Yhdistyksen kokous päättää vuosittain jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannatusjäsenmaksujen suuruuden.

Kunniajäsen on jäsenmaksusta vapaa.

 

7. Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita, taloutta ja sen toimintaa hoitaa hallitus.

Hallitus päättää ja antaa ohjeet yhdistyksen muista perittävistä maksuista, ei kuitenkaan jäsen- ja liittymismaksusta.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja (kommodori), varapuheenjohtaja (varakommodori) sekä neljä (4) jäsentä.

Hallitukseen valitun on oltava yhdistyksen jäsen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, joista yksi on toinen puheenjohtajista, on saapuvilla.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai silloin kun kaksi (2) hallituksen jäsenistä haluaa kokoontumista jotain määrättyä asiaa varten.

Yksittäisissä ja nopeaa ratkaisua vaativissa asioissa voi hallitus kokoontua tietoverkossa, puhelinkokouksessa, sähköpostitse taikka muuta sellaista viestintää käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksen teon aikana. Tietoverkossa tehdystä päätöksestä kirjataan hallituksen seuraavassa kokoontumisessa pöytäkirjaan päätösmerkintä.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että he ovat erovuorossa eri vuosina. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain kaksi jäsentä on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla ratkaistaan erovuoroisuudet arvalla. Hallituksen puheenjohtajana (kommodori) voi sama henkilö toimia yhtäjaksoisesti enintään viisi (5) kaksivuotiskautta.

 

8. Toimihenkilöt, jaostot ja toimikunnat

Hallitus valitsee yhdistykselle sihteerin, taloudenhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt.

Hallitus voi tarpeen mukaan perustaa yhdistykselle jaostoja ja toimikuntia hoitamaan eri tehtäviä. Näiden toimintaa varten on perustamisen yhteydessä vahvistettava niille ohjesäännöt tai toimintaohjeet.

Hallitus nimeää kuhunkin jaostoon ja toimikuntaan puheenjohtajan ja tarvittavat jäsenet.

 

9. Toimintakausi

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilit on yhdessä toimintakertomuksen kanssa annettava toiminnantarkastajalle viimeistään 31. päivänä tammikuuta. Tarkastuksesta on annettava vuosikokoukselle kirjallinen lausunto, joka on jätettävä hallitukselle hyvissä ajoin ennen vuosikokousta.

 

10. Nimen kirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun hallituksen jäsenen tai hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

 

11. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia pidetään vuosittain kaksi.

Kevätkokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräisiä kokouksia pidetään silloin kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai silloin kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä kirjallisesti anoo jotain määrättyä asiaa varten.

 

12. Kokouksen koollekutsuminen

Kutsu varsinaisiin kokouksiin annetaan jäsenille tiedoksi vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

1. sanomalehti-ilmoituksella yhdistyksen varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai

2. yhdistyksen internet sivuilla tai

3. kirjallisena ilmoituksena seuran jäsenille, jolloin sähköpostissa tai yhdistyksen jäsentiedotteessa julkaistu kutsu katsotaan kirjalliseksi ilmoitukseksi.

 

13. Kevätkokouksen työjärjestys

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen järjestäytyminen.

2. Esitetään hallituksen vuosikertomus tileineen ja toiminnantarkastajien antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.

3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

4. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

 

14. Syyskokouksen työjärjestys

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen järjestäytyminen.

2. Vahvistetaan yhdistyksen toimintaohjelma ja toimintasuunnitelma.

3. Määrätään yhdistyksen jäseniltä seuraavana vuonna kannettavat liittymis- ja jäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksun suuruus sekä niiden suorittamisen ajankohta.

4. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.

5. Valitaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja erovuoroisen tilalle.

6. Valitaan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kaksi hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle.

7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänen varamiehensä tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.

8. Käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

 

15. Yhdistyksen kokouksille esitettävät asiat

Asiat, jotka jäsen haluaa saada yhdistyksen kokouksissa käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.

 

16. Äänioikeus ja äänestys kokouksissa

Kannatusjäsenellä on varsinaisessa ja ylimääräisessä kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Nuorisojäsenellä, joka kokousajankohtana ei ole täyttänyt 15 vuoden ikää on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Varsinaisella jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus sekä äänioikeutena yksi ääni.

Kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja yhtyy.

Vaaleissa äänten mentyä tasan ratkaisee arpa.

 

17. Sääntöjen muuttaminen

Sääntöjen muuttamista koskevan päätöksen on saatava vähintään kolme neljäsosan (¾) kannatus läsnä olevien äänimäärästä tullakseen voimaan.

 

18. Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa ja päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa vähintään neljä viidesosan (4/5) kannatus läsnä olevien äänimäärästä.

 

19. Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa

Jos yhdistys on päätetty purkaa, on sen varat käytettävä niin kuin se kokous, joka viimeiseksi päättää yhdistyksen purkamisesta, määrää. Varat on kuitenkin käytettävä näiden sääntöjen kohdassa 2 mainittujen tarkoitusperien toteuttamiseksi.